KYLPYHUONEREMONTIT YMPÄRYSKUNNISSA

Toiminta-alueemme Uudellamaalla on koko pääkaupunkiseutu. Suurista kaupungeista on omat artikkelit täällä: Helsinki, Espoo ja Vantaa. Tarkemmin kylpyhuoneremontista kirjoitan täällä. Kylpyhuoneremontin suunnittelusta kerron tässä artikkelissa, tässä kirjoitan kylpyhuoneremontin hinnasta ja lopuksi kylpyhuoneremontin kestosta kirjoitan täällä. Voit myös ottaa yhteyttä, niin selvitetään remontin hinta ja kesto myös sinun kohteelle. Tämän jälkeen voit päättää, jatketaanko toteutukseen. Ota yhteyttä täältä, soita, lähetä sähköpostia tai täytä lomake.

Tässä enemmän asiaa muista pääkaupunkiseudun kunnista. Aluksi mietin jakoa väkiluvun mukaan, mutta sitten tajusin, että kolme kuntaa on tosi samanlaisia ja muut viisi tulevat omana ryhmänään.

JÄRVENPÄÄ, KERAVA JA KAUNIAINEN – KAUPUNKIMAISET KUNNAT

Yhteistä näille kunnille on pieni maa-ala ja suhteellisen suuri väkiluku. Näistä syistä kaupungeissa on paljon kerros- ja rivitaloja. Remontoijalle tämä johtaa helposti ongelmiin työmaakuljetusten osalta. Parkkitiloja ja tilaa materiaalien väliaikaiseen säilytykseen ei ole. 

JÄRVENPÄÄ

Järvenpäällä on positiivinen maine kulttuurikaupunkina ja koska se on keskeisellä paikalla, se on monesti ollut yritysten sijoittumispaikka. Nyt Stark on lopettanut liikkeensä ja Järvenpäässä on jäljellä vain kaksi suurta ketjurautakauppaa, joista toinen on RTV:ksi muuttunut Varastomaali ja sisääntulotien varrella sijaitseva K-Rauta. Nykyään kaupungista löytyy Puuilo ja lyhyen ajomatkan päässä Tuusulassa on pääkaupunkiseudun ainoa Kodin Terra. 

Suuri osa Järvenpään asuntokannasta on kerrostaloissa, joita on rakennettu erityisesti 70-luvulla ja Järvenpää-ilmiön aikaan 2010-luvulla. Rivitaloja on yleisesti keskustan ja Lahdenväylän välisellä alueella. Omakotitalojen määrä putoaa hitaasti, sillä huonokuntoisia taloja puretaan ja tilalle rakennetaan paritaloja tai rivitaloja.

Selkeästä asuntokannasta johtuen Järvenpäässä on ilo tehdä remontteja. Yleisimmät remontit ovat kylpyhuoneremontteja, sillä asukkailla pysyy vielä suhteellisen hyvin pensselit ja vasarat käsissä. Toki myös keittiö- ja kalusteremontit ovat suosittuja. Me teemme näitä kaikkia. Tekijän täytyy muistaa, että Järvenpäässä remontteja täytyy tarjota edullisempaan hintaan kuin vaikkapa Helsingissä, sillä paikallisia remonttireiskoja löytyy paljon ja paikallisella tekijällä ei mene aikaa ja rahaa matkoihin. 

KERAVA

Kerava on melkein Järvenpään kopio. Molemmilla on sama luomiskertomus eli kaupungit erotettiin aikanaan Tuusulan maalaiskunnasta omaksi kauppalaksi. 

Keravan nopea kehitys alkoi 1970, kaupungiksi muuttumisen myötä. Nyt keskustassa on menossa uusi voimakkaan rakentamisen jakso. 

Keravalla on lähinnä uusia kerrostaloja, jotka on tehty elementtitekniikkaan perustuen. Elementteihin perustuva kerrostalojen rakennustekniikka on selkeä lähtökohta remontteja tehtäessä. Remonttien luonne on Järvenpään tapaan kylpyhuoneremontteihin painottuva.  

KAUNIAINEN

Kauniainen sai alkunsa osakeyhtiömuotoisena huvilayhteisönä. Tämä on vähän sama kuin vaikkapa siirtolapuutarha-alue muuttuisi omaksi kunnakseen. Onhan se selvää, että mittakaava on Kauniaisen kohdalla täysin eri.

Tässä kolmikossa Kauniainen on ainut vahvasti ruotsinkielinen kunta. Kuntalaisten enemmistön on jo vallannut suomenkielinen väestö, mutta on kulttuuritaustaltaan selvästi erilainen. Hyvällä toisella kotimaisella saa tarjottua paljon parempaa asiakaspalvelua. Nämäkin sivut ovat suomeksi, joten ruotsinkielinen teksti auttaisi tässäkin tapauksessa Kauniaisista tulevien kotisivukävijöiden asiakaspalvelussa.

Kaupunki on kasvanut tasaisesti ja kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla, maaltamuutto ja kaupungistuminen ovat tuoneet muuttovoittoa. Toisaalta Kauniainen on säilynyt asuintalovaltaisena ja pääkaupunkiseudulla muutto tänne on parhaimmillaan kuin maalle muuttaisi. 

Kerrostalot eivät ole niin tavanomaisia, kuin Järvenpäässä tai Tuusulassa, puhumattakaan ympäröivästä Espoosta. Kaikenlaiset remontit ovat tavallisia ja erityisesti voi todeta, että Kauniaisissa ostetaan palveluja tavallista enemmän. Tässä taitaa olla kyse siitä, että asukkaat ovat monesti sekä hyvätuloisia että kiireisiä.   

PORVOO, NURMIJÄRVI, KIRKKONUMMI, TUUSULA JA SIPOO – MAASEUTUMAISET KUNNAT

Nämä Uudenmaan kaupungit erotin omaksi ryhmäksi, sillä niillä on ympärillään maaseutua ja asuntokannassa on paljon omakotitaloja. Mielenkiintoisia remontteja tiedossa tekijöille ja teettäjille. Porvoo on mielenkiintoisella vedenjakajalla, sillä Porvoon keskustaajamassa asuu valtaosa kaupungin väestöstä.

PORVOO

Kaupungilla on pitkä historia ja porvoolaiset ovat kokeneet melkoisia täyskäännöksiä. Nykyään suuri osa suomalaisista kokee kaupungin sellaisena paikkana, että muuttaisivat sinne mielellään. 

Perinteisenä aluekeskuksena monenlaiset palvelut ovat löytäneet tiensä Porvooseen. Porvoo onkin erinomainen paikka remontin tekemiseen. Millaisia remontteja kaupungissa sitten tehdään?

Rakennuskannassa on paljon omakotitaloja, joten siinä mielessä Porvoo on samankaltainen Nurmijärven kanssa. Asutus on syntynyt tasaisesti pitkän ajan kuluessa ja vasta viimeiset kymmenen-viisitoista vuotta on ollut vallalla jonkinlainen Porvoo-ilmiö, jossa keskitytään asumisen laatuun.

Porvoossa asutuksella on pidemmät perinteet, joten kylpyhuoneremontti tehdään Porvoossa suuremmalla todennäköisyydellä hirsitalossa kuin Nurmijärvellä. Erikoisuutena on suuri loma-asuntojen määrä, joten usein työlistalla voi olla vaikkapa huvilan keittiöremontti.

NURMIJÄRVI

Omakotitalojen valtakuntaa halkoo tiet ristiin rastiin. Remonttiyrityksen näkökulmasta Nurmijärvi on hankala paikka tehdä remontteja. Palvelut on pippuroitu sinne tänne ja samalla tavalla on kohteiden kanssa. Klaukkalan ruuhkat ovat legendaarisia, mutta ovat ohitustien valmistuessa onneksi siirtymässä historiaan.

Remonttialan yrityksille kunta on hankala myös siksi, että niin monella nurmijärveläisellä on kokemusta omakotitalon rakentamisesta ja maaseudulla omatoimisuus säilyy hyvin. Taitavat ihmiset tarttuvat usein itse toimeen tai eivät arvosta tarjottua hintaa. Kylpyhuoneremontit painottuvat jälleen, sillä niissä tarvitaan tavallista enemmän kokemusta ja ammattitaitoa. Toki omakotitaloja rakennetaan kuntaan edelleen ja niiden yhteydessä on aina jotain tekemistä isoa tai pientä.

KIRKKONUMMI

Kirkkonummi on tavallaan Porvoon peilikuva, mutta pienempi sellainen. Yli 700 vuotta kunnassa on seinonut maamerkkinä Kirkkonummen kirkko. Historiallinen tausta ei ole samalla tavalla keskeinen kuin Porvoolla ja kaupungin titteliäkään tämä kunta ei ole hankkinut. Ruotsinkielisten maanomistajien valta murtui aikanaan ja nyt suomenkielisten määrä on noussut korkeaksi. Ruotsinkielinen palvelu on silti paikallaan, mikäli aikoo menestyä täällä.

TUUSULA

Se alkuperäinen maalaiskunta pääkaupunkiseudulla. Tuusula oli aikanaan niin kateellinen pelloistaan, että ei halunnut luovuttaa niitä muodostettavalle Järvenpäälle. Jokaisella ajalla on omat tulonlähteet, mutta on selvää, että maatalous ei ole tänä päivänä se paras rahasampo. Tuusula on säilyttänyt maaseutuperinteen myös nimellisesti sillä se on Suomen kolmanneksi suurin kunta, joka ei ole kaupunki, heti Nurmijärven ja Kirkkonummen jälkeen.

Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat suuri plussa Tuusulan suhteen, tosin Nurmijärven naapurina maatalous ja pitkät pellot ovat tunnusomaista Tuusulaa. Muutama isompi taajama on ja erityisesti Hyrylä on muuttunut kaupunkimaiseksi. Kuten Kirkkonummella, myös Tuusulasta käydään töissä pääkaupungissa.

SIPOO

Sipoo on viime vuosina toiminut pääkaupunkiseudun heittopussina. Täällä voisi tehdä remontin vaikka ilmaiseksi tuen osoittamiseksi.

Kunnan alueella on ollut asutusta jo kivikaudella ja silloinen merenranta liplatteli läpi kunnan. Metsästäjät ja kalastajat saivat viimein seuraa ruotsalaisista, joista kunnan asukkaat koostuivatkin aina 50-luvulle asti, jolloin asiat alkoivat muuttua. Nykyään pääkaupunkiseudun kasvu on pakottanut aiemmin hieman uneliaan kunnan rajuun muutokseen. Täältä ei juuri remontoitavaa löydy, pikemminkin rakennettavaa.